KESKUSTAN HISTORIA

Suomen Keskusta oli kevään 2019 eduskuntavaalien suurin häviäjä, mutta se pääsi kuin pääsikin uuteen, SDP:n Antti Rinteen hallitukseen. Tässä artikkelissa kerromme lyhyesti keskustan historiasta.

PUOLUEEN SYNTY

Suomen Keskusta r.p. (rekisteröity puolue) syntyi vuoden 1906 suurlakon jälkeisissä tunnelmissa. Tuolloin myös eduskuntalaitos koki uudistuksen ja ensimmäiset eduskuntavaalit järjestettiin vuonna 1907. Uudistuksen seurauksena kaikki yhteiskuntaluokat saivat mahdollisuuden osallistua politiikkaan ja järjestäytyä poliittisiksi puolueiksi. Maalaisväestön tarve poliittisen vaikuttamiseen lisääntyi ja tuloksena syntyi Oulun seudulle Suomen Maalaisväen liitto. Samoihin aikoihin Laihialla syntyi Etelä-Pohjanmaan Nuorsuomalainen Maalaisliitto. Nämä puolueet yhdistyivät pari vuotta myöhemmin, ja uusi puolue nimettiin Maalaisliitoksi.

Maalaisliiton vaalimenestys oli aluksi maltillinen, sillä se vuosina 1907-1917 sai parhaimmillaan 26 edustajaa eduskuntaan. Vuonna 1919 paikkamäärä nousi kuitenkin 42:een, ja vuosikymmen myöhemmin edustajia oli jo huimat 60. 1960-luvulle saakka Maalaisliiton edustajamäärä pysyi noin 50:ssä eli käytännössä noin neljäsosa kansanedustajista edusti Maalaisliittoa.

NIMENMUUTOS JA 1900-LUVUN LOPPU

Vuonna 1965 puolue halusi irrottautua agraaripolitiikasta ja saavuttaa suuremman äänestäjäkunnan suosion. Tällöin puolue sai nykyisen nimensä, mikä myös johti kannatuksen jyrkkään laskuun. Suosio lähti kasvuun vasta 1980- ja 1990-luvuilla, jolloin Esko Ahon johtama Keskusta vei Suomen osaksi Euroopan unionia. Tällä tavoin Keskusta myös osoitti olevansa enemmän kuin vain maaseudun puolue. Vuoden 2019 vaaleissa Keskusta oli selkeästi suurin häviäjä, mutta pääsi kuitenkin jatkamaan hallitustyötä Antti Rinteen johtamassa hallituksessa.