EU:n päättäjät

Uutisia seuratessa EU eli Euroopan unioni mainitaan oikeastaan päivittäin. Suomi on kuulunut siihen vuodesta 1995 lähtien, mutta se vaikuttaa silti olevan melko tuntematon. Tämä on niin ikään syy ja seuraus EU-vaalien matalalle äänestysprosentille, joka vuonna 2019 oli vaivaiset 40,80%.

[IMAGE=fdifUjfNX69K.jpg]

Vuonna 1994 Suomessa järjestettiin historian toinen kansanäänestys. Neuvoa-antavassa äänestyksessä kysyttiin “pitäisikö Suomen liittyä Euroopan unionin jäseneksi neuvotellun sopimuksen (liittymissopimuksen) mukaisesti?”, ja tätä kannatti 56,89% äänestäneistä. Ahvenanmaalla pidettiin myöhemmin toinen kansanäänestys siitä, pitäisikö maakunnan liittyä Suomen mukana unioniin vai jäädä sen ulkopuolelle vaikka Suomi liittyisikin. Tässä äänestyksessä jäsenyyttä kannatti 73,6% äänestäneistä.

EU:sta puhuttaessa menevät kaksi eri vallankäyttäjää usein sekaisin: Euroopan parlamentin jäsen (eli meppi) sekä komissaari. Tämä artikkeli keskittyy heidän tehtäviinsä ja valintaansa.

Parlamentin jäsenet

Mepit ovat niitä eurooppalaisia päättäjiä, joita ihmiset saavat äänestää suoraan vaaleilla viiden vuoden välein. Näin ollen he siis toimivat EU:n jäsenmaiden kansalaisten edustajina. Meppien tulee tehtävän suorittamiseksi luopua sellaisista tehtävistä, jotka voivat estää hänen toimintansa EU-parlamentissa. Tällaisia muita tehtäviä ovat mm. kotimaan parlamentissa toimiminen ja EU:n komissaarina toimiminen. Euroopan parlamentti kokoontuu kahdessa paikassa: Ranskan Strasbourgissa ja Belgian Brysselissä.

Mepit istuvat eurooppalaisissa parlamenttiryhmissään, jotka ovat eri asia kuin esim. Suomen eduskuntaryhmät. Osalla niistä on samankuuloinen nimi kuin koto-Suomessa: SDP istuu nimensä mukaisesti sosiaalidemokraattisessa ryhmässä kun taas kokoomus ja kristilliset Euroopan kansanpuolueen ryhmässä.

Suomella on 13 meppiä parlamentissa. Suurimpana puolueena on perinteisesti ollut kokoomus ja eduskuntapuolueista vain kristillisdemokraateilla ei ole ollut omaa meppiä. Mikäli Ison-Britannian EU-eron jälkeen maan meppipaikat jaetaan uusiksi, Suomi saa yhden lisäpaikan, joka menee vihreille. Enemmistö suomalaisista mepeistä säilyttää kotiosoitteensa Suomessa ja asuu Brysselissä vain kakkosasunnossaan ns. EU-korttelissa.

Yhteensä meppejä on 751 ja paikkamäärät perustuvat jäsenmaan asukaslukuun. Suomen lisäksi myös Tanskalla ja Slovakialla on 13 paikkaa. Eniten paikkoja, 96 noin tarkalleen, on Saksalla. Luxemburgilla, Kyproksella, Maltalla ja Virolla on taas vähiten: 6 kullakin.

Komissaari

Jokaisesta jäsenmaasta valitaan yksi komissaari Euroopan komissioon, joka edustaa unionin jäsenmaita. Komissiolla on unionissa toimeenpanovalta, jolla se voi tehdä lakialoitteita ja valvoa niiden toteuttamista jäsenvaltioissa.

Kullekin komissaarille osoitetaan jokin tietty vastuualue ikään kuin ministerinsalkku. Komissaarin tulee kuitenkin olla sitoutunut koko unionin yhteisiin tavoitteisiin eikä vain oman maansa edun ajamiseen.

Euroopan parlamentti kutsuu kaikki komissaariehdokkaat kuultavaksi koskien mm. heidän pätevyyttään ja motivaatiota kyseiseen tehtävään. Tarvittaessa mepit voivat torpata ehdokkaita ja vaatia uuden ehdokkaan nimeämistä.

Suomea edustaa tällä hetkellä SDP:n Jutta Urpilainen, jonka vastuualueena ovat EU:n kansainväliset kumppanuudet. Tämä kattaa esim. unionin suhteet Afrikan unioniin. Häntä edelsi Jyrki Katainen, jonka vastuulla oli työllisyys, kasvu, innovaatiot ja kilpailukyky. Käytännössä tämä tarkoitti mm. menestyvän yritystoiminnan tukemista, johon voi saada hyvän alun esim. qred.com/fi/ -sivun kautta.

Nykyistä komissiota johtaa saksalainen Ursula von der Leyen, joka on aikaisemmin toiminut mm. maansa puolustusministerinä. Hän on myös ensimmäinen nainen komission puheenjohtajana. von der Leyenin komissio aloitti toimintansa 1.12.2019 ja siinä on vain 27 komissaaria, sillä Iso-Britannia ei sellaista halunnut nimetä.

Leave a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *