ITSENÄISEN SUOMEN PÄÄMINISTERIT
Tässä artikkelissa kerromme Suomen pääministereistä. Tutustu myös sivustomme muihin teksteihin, jos olet kiinnostunut maamme poliittisesta historiasta.
1900-LUVUN HALLITUKSET JA NIIDEN PÄÄMINISTERIT
Itsenäisen Suomen ensimmäiset hallitukset eivät olleet pitkäikäisiä, mikä näkyi myös pääministerien tiheänä vaihtumisena. Itsenäisen Suomen ensimmäinen pääministeri oli Nuorsuomalaisten Pehr Evind Svinhufvud, joka toimi tehtävässä noin puoli vuotta marraskuusta 1917 toukokuuhun 1918. Häntä tehtävässä seurasi Suomalaisen puolueen Juho Kusti Paasikivi, jonka toimikausi kesti myös vain puoli vuotta.
Paasikiveä pääministerinä seurasi kokoomuslainen Lauri Ingman marraskuusta 1918 huhtikuuhun 1919. Tämän jälkeen tehtävässä toimi noin kolme kuukautta Edistyspuolueen Kaarlo Castrén, ja sen jälkeen saman puolueen Juho Vennola maaliskuuhun 1920 saakka. Vennola palasi tehtävään noin vuoden kuluttua, mutta hänen toimikausiensa välissä pääministerinä työskenteli kokoomuslainen Rafael Erich.
Vennolan toisen kauden jälkeen, kesäkuussa 1922, pääministerin tehtäviä hoiti ammattiministeri Aimo Cajander marraskuuhun 1922. Cajanderin jälkeen tehtävän sai hoidettavakseen Maalaisliiton Kyösti Kallio, joka oli pääministerinä reilun vuoden aina tammikuuhun 1924 saakka. Kallio toimi pääministerinä myös myöhemmin, esimerkiksi vuosina 1936-1937. Kallion ensimmäisen kauden jälkeen Suomessa oli taas virkamieshallitus kolmen kuukauden ajan, ja pääministerin tehtäviä hoiti jälleen Aimo Cajander.
Ensimmäisenä pitkäaikaisena pääministerinä voidaan pitää Toivo Mikael Kivimäkeä, joka hoiti pääministerin tehtävää yhtäjaksoisesti joulukuusta 1932 lokakuuhun 1936. Tämän jälkeen pääministerin tehtävä vaihtui usein, ja seuraava pitkäaikaisempi pääministeri aloitti tehtävässään maaliskuussa 1950. Vaikka Maalaisliittoa edustaneen Urho Kekkosen hallitus vaihtuikin reilun 3,5 vuoden aikana kolme kertaa, jatkoi hän pääministerinä kaikissa neljässä hallituksessa.
Myöhemmin hallitukset ovat yleensä pysyneet toiminnassa koko toimikautensa ajan. 1980-luvulla Kalevi Sorsan johtama hallitus (Sorsa IV), järjestyksessään itsenäisen Suomen tasavallan 63. hallitus toimi koko toimikauden. Myös tätä seuranneet Harri Holkerin ja Esko Ahon hallitukset toimivat koko tai lähes koko vaalikauden.
1900-LUVUN LOPPU JA VUOSITUHANNEN VAIHDE
1990-luvulla kaksi vaalikautta pääministerin virkaa hoiti SDP:n Paavo Lipponen, jonka molemmat sateenkaarihallitukset toimivat täydet toimikaudet. Lipposta seurasi pääministerinä Keskustan Anneli Jäätteenmäki, jonka pääministerikausi jäi tosin vain muutaman kuukauden pituiseksi. Jäätteenmäki oli Suomen ensimmäinen naispääministeri, mutta hän joutui eroamaan nopeasti tehtävästään, kun julkisuuteen tuli tieto siitä, että Jäätteenmäki oli vuotanut julkisuuteen tietoja salaisiksi luokiteltujen asiakirjojen sisällöistä.
Jäätteenmäkeä pääministerinä seurasi saman puolueen Matti Vanhanen, joka toimi tehtävässä yhteensä lähes kaksi vaalikautta. Vanhasen toinen hallitus erosi kuitenkin ennen vaalikauden loppua kesäkuussa 2010. Syy hallituksen eroon oli Keskustan puheenjohtajan vaihtuminen. Puolue sai nimittäin naispuheenjohtajan, Mari Kiviniemen, josta tulikin seuraavan hallituksen pääministeri. Kiviniemen hallitus jätti eronpyynnön toimittuaan vuoden. Ero oli seurausta Keskustan vaalitappiosta kevään 2011 eduskuntavaaleissa.