POLIITTISTEN PUOLUEIDEN HISTORIA ENNEN ITSENÄISTYMISTÄ
SUOMEN POLIITTISET PUOLUEET

POLIITTISTEN PUOLUEIDEN HISTORIA ENNEN ITSENÄISTYMISTÄ

Suomen poliittinen historia on pidempi kuin maan itsenäisyys. Tässä artikkelissa kerromme puoluepolitiikan tärkeimmistä vaiheista ja toimijoista 1800-luvulta itsenäistymiseen.

ENNEN ITSENÄISTYMISTÄ

Nykyisen Suomen alueella syntyi ensimmäisiä puolueita jo ennen maan itsenäistymistä 1800-luvun lopulla, jolloin Suomi oli vielä osa Venäjän suurruhtinaskuntaa. Samoihin aikoihin käytiin vilkasta keskustelua suomen kielen asemasta, joka liittyy olennaisesti myös poliittisen kentän toimintaan. Kielikeskustelun tueksi syntyi myös ensimmäisen varsinainen puolue, Suomalainen puolue, 1860-luvulla. Puolueen johtohahmoihin kuului suomen kielen professori Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen.

Vastavoimaksi suomen kielen asemaa edistävälle Suomalaiselle puolueelle syntyi hieman myöhemmin Ruotsalainen puolue, jonka tavoitteena oli vahvistaa ruotsin kielen asemaa. 1880-luvulla Suomessa toimi lyhytaikaisesti myös Liberaalinen puolue ja vuosisadan lopussa Suomen työväenpuolue. Hieman myöhemmin työväenpuolue muutti nimensä Suomen Sosiaalidemokraattiseksi puolueeksi, joka toimii vielä nykyäänkin.

Vuosisatojen vaihteessa kielikysymys ei ollut enää esillä yhtä paljon kuin aiemmin ja poliittisen keskustelun keskiöön nousivat yhteiskunnalliset ja Venäjään liittyvät kysymykset. Venäjäkysymyksen seurauksena myös Suomalainen puolue jakautui kahteen osaan, joista toinen halusi olla Venäjän suuntaan myöntyväisempi ja toinen puolestaan keskittyi passiiviseen vastarintaan. Myöntyväisyyslinjan kannattajia alettiin kutsua suomettarilaisiksi, toisin sanoen vanhasuomalaisiksi, ja passiivisen vastarinnan kannattajat perustivat uuden puolueen, Nuorsuomalaisen puolueen vuonna 1902.

ENSIMMÄISET EDUSKUNTAVAALIT

Suomen ensimmäiset eduskuntavaalit järjestettiin vuonna 1907, ja vaalien alla perustettiin ruotsinkielisen väestön etua ajava Ruotsalainen Kansanpuolue (RKP). Myös maaseutuväestön asioiden ajamiseen syntyi vaalien alla puolue, Maalaisliitto (ML).

Vaalien suurimpiin voittajiin kuului SDP, joka sai eduskunnasta 80 paikkaa. Toiseksi suurin puolue oli Suomalainen puolue, joka sai 59 paikkaa. Nuorsuomalainen puolue ylsi 26 paikkaan, RKP 24 paikkaan ja Maalaisliitto 9 paikkaan. Jos tilannetta verrataan nykyhetkeen, voidaan nopeasti huomata, että esimerkiksi RKP:n asema oli vielä vuosisadan alussa merkittävästi vahvempi kuin nykyään. Nykyään puoluetta johtaa Anna-Maja Henriksson ja sillä on 10 edustajaa.

Seuraavan vuosikymmenen sota-ajat vaikuttivat myös puoluekenttään merkittävällä tavalla, ja itsenäistymisen aikoihin kommunistinen liike nosti ensi kertaa päätään.