Miten poliittisia päätöksiä tehdään?
Haaveiletko urasta poliitikkona vai haluatko ehkä vain muuten ymmärtää poliittisen päätöksenteon järjestelmiä nykyistä paremmin? Mitä vaiheita poliittisen päätöksentekoon liittyy? Kuka päätösten tekemiseen osallistuu? Tässä artikkelissa kerromme siitä, miten poliittiset päätökset syntyvät ja kuka niiden tekemisen osallistuu. Tutustu myös sivustomme muihin politiikkaa koskeviin artikkeleihin.
Tärkeät toimijat ja prosessin vaiheet
Eduskunta on Suomen tärkein lainsäädäntöelin. Hallituksen esityksestä eduskunta voi joko hyväksyä tai hylätä lakiesityksiä. Lakiehdotus voi tulla eduskunnan käsiteltäväksi kansanedustajan tekemänä lakialoitteena tai kansalaisilta liikkeelle lähtevänä kansalaisaloitteena. Suurin osa voimaantulleista uusista laeista on kuitenkin syntynyt hallituksen esityksen seurauksena.
Ennen lakiesityksen tuomista eduskuntaan se tulee valmistella huolellisesti. Ennen kuin laki lopulta pääsee eduskunnan käsiteltäväksi, käy se läpi monia vaiheita. Lainvalmistelun vaiheet ovat
- aloite
- esivalmistelu
- perusvalmistelu
- lausuntomenettely
- jatkovalmistelu
- valtioneuvoston päätöksenteko
- eduskuntakäsittely
- lain vahvistaminen
- täytäntöönpano ja seuranta.
Seuraavassa esittelemme lyhyesti prosessin työläimpiä vaiheita. Suurin osa lainvalmistelutyöstä ei näy ulospäin, ja siksi tavallinen kansalainen ei välttämättä tule edes ajatelleeksi, miten työläitä prosessit ovat.
Prosessin työläimmät vaiheet
Julkisuuteen uutisoidut valtioneuvoston päätöksenteko ja eduskuntakäsittely ovat ajallisesti vain murto-osa lain valmisteluun käytettävästä ajasta. Suurin osa ajasta kuluu valmistelutyöhön, josta vastaa pääasiassa valtava virkamieskoneisto. Lainvalmistelun aikana tehdään tyypillisesti monenlaisia tutkimuksia ja selvityksiä, jotka voidaan tilata myös ministeriöiden ulkopuolelta. Sidosryhmien kuuleminen on tärkeä osa lainvalmistelua. Samalla kartoitetaan ja määritellään vaihtoehtoisiakin ratkaisumalleja, joiden vaikutuksia arvioidaan suhteessa valmisteltavaan lakiehdotukseen.
Valmistelutyöhön liittyy kiinteänä osana myös kustannusten arviointi. Tässä tulevat vastaan yleensä budjettiraamit, ja toisinaan valmisteltu lakiesitys ei koskaan päädy eduskuntakäsittelyyn siksi, että se valmisteluprosessin aikana osoittautuu liian kalliiksi vaihtoehdoksi. Kustannusten arviointi ei aina ole helppoa ja saattaa aiheuttaa jo itsessään työläitä lisäselvityksiä ja lausuntopyyntökierroksia.
Vaihe, jota tavallinen kansalainen ei välttämättä tule ajatelleeksi, on kääntäminen. Valmistelutyöhön liittyvät raportit, lausunnot ja selvitykset ovat yleensä laajuudeltaan satojen sivujen pituisia tekstejä, jotka on lain mukaisesti käännettävä ruotsin kielelle. Osa teksteistä käännetään myös saameksi. Näin varmistetaan, että kaikki valmisteluun ja päätöksentekoon osallistuvat tahot saavat tiedot Suomen virallisilla kielillä tai omalla äidinkielellään.
Myös seurantavaihe vie aikaa. Tällä hetkellä esimerkiksi selvitetään, miten kesällä voimaan tullut taksilaki vaikuttaa alalla toimivien määrään ja taksien toimintaan yleisesti.