Miksi äänestäminen kannattaa?
Eduskuntavaaleissa 2019 ääntänsä käytti 68% äänioikeutetuista. Samana vuonna järjestetyissä EU-vaaleissa äänestysprosentti oli 40%, ja vuoden 2018 presidentinvaaleissa 66%. Suomessa siis vain osa ihmisistä käyttää äänioikeuttaan ja hieman vaaleista riippuen äänestämättä jättävien osuus on hyvinkin suuri. Kysymys kuuluukin, miksi ihmiset eivät äänestä?
Ensinnäkin pitää muistaa, että kaikki Suomen kansalaiset eivät ole äänioikeutettuja. Ainoastaan ne henkilöt, jotka täyttävät viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta saavat äänestää. Nuoremmille järjestetään kuitenkin esimerkiksi varjovaaleja, joilla voidaan kartoittaa heidän mielipiteitään. Lisäksi vaaliväittelyitä järjestetään kouluissa, joissa suurin osa oppilaista ei ole äänioikeutettuja, mutta kiinnostusta politiikkaa kohtaan kuitenkin löytyy.
Miksi ääni jää antamatta?
Syitä sille, miksi äänioikeutetut eivät äänestä on useita, mutta on väärin leimata kaikki äänestämättä jättäneet laiskoiksi. Äänestäminen on tehty Suomessa hyvin helpoksi: sen kuin vain Nike kengät jalkaan ja kopille. Äänestyslipukkeen täyttäminen on helppoa, koska siihen ei tarvitse merkitä muuta kuin yksi numero, jonka voi tarkastaa vielä vaalikopissa ollessaan.
Yksi syy jättää äänestämättä on oletus siitä, että yhdellä äänellä ei voi vaikuttaa. Ajatellaan, että haluttu ehdokas “ei kuitenkaan pääse läpi” tai “hän voittaa joka tapauksessa.” On totta, että käytännössä koskaan Suomessa yhden äänestäjän äänellä ei olla tehty maailmaa mullistavaa eroa vaali-iltana, mutta huonompi juttu on, jos kaikki muutkin ajattelevat ettei omalla äänellä ole merkitystä. Jos tarpeeksi moni luopuu toivosta, eikä äänestä, toivottu ehdokas ei luonnollisesti pääse läpi, koska ei saa tarpeeksi ääniä. Toisaalta myös sellainen ehdokas, jonka oletetaan voittavan muutenkin ei saa kovin tukevaa pohjaa agendalleen, jos hän tulee valituksi vain rimaa hipoen tai menettää ääniä viime vaaleihin nähden. Tällaisella ehdokkaalla ei ole vastaavaa legitimiteettiä, kuin murskavoiton saaneella henkilöllä.
Vaalipaikkojen saatavuus voi myös saada ihmiset jäämään kotiin. Ennakkoon voi äänestää missä tahansa äänestyspisteessä kunhan vain on henkilöllisyystodistus mukana, mutta itse vaalipäivänä voi äänestää vain sillä pisteellä, jonka valtio on todennut olevan lähinnä äänestäjän kotiosoitetta. Äänestyslipuke on Suomessa hyvin yksinkertainen ja äänestyspaikalla on tarkat ohjeet myös siitä, miten numerot piirretään oikeaoppisesti. Eduskuntavaaleissa 2019 ulkomailla asuville suomalaisille suotiin ensimmäistä kertaa mahdollisuus äänestää kirjeitse. Myös sähköisen äänestämisen mahdollisuuksista on tehty jo useita selvityksiä.
Osa ihmisistä jättää kuitenkin äänestämättä ihan yksinkertaisesti siitä syystä, että he eivät löytäneet mieleistään ehdokasta. Yleensä näissä tilanteissa päätös ei johdu liian isosta ehdokkaiden määrästä, sillä vaalikoneita on tarjolla runsaasti ja ihmiset luottavat niihin. Sen sijaan äänestyspäätös jää tekemättä, koska kaikki ehdokkaat ovat yhtä vastenmielisiä. Tällöin henkilö todennäköisimmin ei edes vaivaudu äänestyspaikalle. Joissain maissa on kuitenkin mahdollista äänestää “ei ketään ehdolla olevista”, mutta Suomessa saman viestin saa perille, mikäli oma ääni tulee hylätyksi. Tämä tapahtuu merkitsemällä äänestyslipukkeeseen jotain muuta kuin ehdokkaan numeron tai jättämällä sen tyhjäksi. Vaikka nämä äänet hylätään, ne lasketaan silti mukaan äänioikeuttaan käyttäneiden määrään. Politiikan tutkijat ja myös puolueet seuraavat hylättyjä ääniä, koska tällaisten äänestäjien puhutteleminen on vielä mahdollista.
Ja lopuksi
Nykyinen edustuksellinen demokratia on rakennettu Suomessa sen varaan, että kansalaiset äänestävät vaaleissa henkilöitä, joiden haluavat hoitavan yhteisiä asioita muiden puolesta. Mikäli ei äänestä ollenkaan, on vaikea tuoda omia ajatuksiaan, arvojaan ja ratkaisuja esille politiikassa. Yksi tapa löytää mieleinen ehdokas vaaleissa on tietysti asettua itse ehdolle. Aika ajoin puhutaan myös äänestysikärajan laskemisesta.