EU:n elvytyspaketti

Euroopan unioni on hyväksynyt suuren 750 miljardin elvytyspaketin talouden elvytystoimena Covid-19-kamppailussa. Neuvoteltu elvytyspaketti ei ole syntynyt yhtä helposti kuin tavallinen kansalainen hakisi lainaa netistä, vaan neuvottelut ovat vaatineet useita neuvottelukierroksia Euroopan maiden johtajien kesken. Pitkille neuvotteluille onkin ollut syynsä, koska nyt hyväksytty elvytyspaketti on kokoluokaltaan maailmanhistorian suurin, suurempi kuin toisen maailmansodan jälkeinen Yhdysvaltojen Euroopalla antama Marshall-apu tai Kreikalle aiemmin myönnetty avustus.

Avustuksien käyttö

Covid-19-pandemian aiheuttama talouden epävarmuus, sitä seurannut inflaation lasku sekä kulutuksen väheneminen on pakottanut Euroopan keskuspankin mittaviin toimenpide-ehdotuksiin, jotta Euroopan talous ei vajoaisi lamaan ja jotta Eurooppaan ei syntyisi deflaatiota, eli rahan arvon nousua. Hyväksytty 750 miljardin euron tukipaketti koostuu 500 miljardin euron suorista tuista jäsenvaltioille ja 250 miljardin euron lainoista. Kyseinen elvytyspaketti on voimassa vuoteen 2023 asti.

Tukien ja lainojen tarkoitus on auttaa EU-maita toipumaan koronakriisin aiheuttamista iskuista jäsenmaiden talouksille. Pahimpia kärsijöitä Covid-19-pandemiassa ovat EU:ssa olleet Espanja ja Italia, joille tukea olisikin menossa noin 225 miljardia euroa ja lainaa 150 miljardia euroa. Takaisinmaksu lainoille on sovittu vuoteen 2058, eli kyseessä on hyvin pitkäikäinen laina, jota maksaa takaisin vielä seuraavakin sukupolvi. Tulevaisuuden kannalta on kuitenkin myönteistä, että paketti sisältää velvoitteen, että 30 % elpymispaketin rahoista on ohjattava Pariisin sopimuksen ilmastotavoitteiden mukaiseen toimeen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Tukipaketin vaikutus Suomelle

Monivuotisen elvytysohjelman suorat hyödyt Suomelle ovat vielä hämärän peitossa, mutta pääministeri Sanna Marinin mukaan Suomen asettamat neuvottelutavoitteet kuitenkin saavutettiin ja Suomelle tärkeän maaseudun kehittämisrahoituksen saaminen on turvattu seuraaviksi vuosiksi eteenpäin. Marinin mukaan saavutettu kokonaisuus onkin pyrkinyt siihen, että EU ja siten myös Suomi pystyy nopeasti nousemaan jaloilleen kriisistä huolimatta ja että toipuminen on nopeaa.